Koiran tassutulehdus – tunnistaminen, hoito ja ennaltaehkäisy

Koiran tassutulehdus eli pododermatiitti on melko yleinen vaiva, jota esiintyy tavallista enemmän kosteaan vuodenaikaan. Tulehdus voi ilmetä yhdessä tai useammassa tassussa, ja tyypillisimmin oireita havaitaan varpaiden ja anturoiden välissä. Mikäli tulehduksen taustalla on esimerkiksi allergia kuten atopia, iho-oireita voi ilmetä myös muualla kehossa. Tassutulehduksen tehokas hoito edellyttää, että oireet tunnistetaan ajoissa ja niiden taustalla olevat syyt selvitetään huolellisesti.

Miten tassutulehdus oireilee?

Tassutulehdus voi oireilla monin eri tavoin. Tyypillisiä ensioireita ovat varpaan- ja anturavälien punoitus, turvotus ja kosteus. Tassuista voi lähteä epämiellyttävä tai tunkkainen haju, ja koira saattaa nuolla niitä toistuvasti tai raapia kutinan vuoksi. Tulehdus voi myös aiheuttaa kivuliaita, märkiviä rakkuloita tai paiseita varvasväleihin – tällöin puhutaan furunkuloosista. Vakavimmissa tapauksissa koira voi ontua tai muuten aristaa tassun käsittelyä. Toistuva tulehdus voi johtaa myös valeanturamuodostukseen, jossa tassunpohjan iho karhentuu, paksuuntuu ja alue on karvaton. 

Tassutulehduksen yleisimmät taustasyyt

Tulehduksen taustalla voi olla useita eri tekijöitä, joista yleisin on allergia – erityisesti atopia. Atopiassa iho-oireita esiintyy usein samanaikaisesti myös korvissa tai muualla kehossa. Myös tassun rakenteelliset tai asentoon liittyvät ongelmat voivat altistaa tulehduksille. Esimerkiksi koiran suuri koko, raskas rakenne tai ylipaino voivat aiheuttaa tassuun virheasennon altistaen valeanturamuodostukselle.  Harvinaisempia taustasyitä ovat vierasesineet, sieni-infektiot ja sikaripunkki sekä tietyt autoimmuunisairaudet. On hyvä muistaa, että joskus tassujen nuolemisen ja sen seurauksena syntyvän tulehduksen taustalla voi olla kivulias tuki- ja liikuntaelinvaiva, kuten nivelrikko tai muu ortopedinen ongelma.

Diagnosointi ja hoito

Tassutulehduksen diagnoosi perustuu esitietoihin, kliiniseen tutkimukseen ja havaittuihin oireisiin. Tarvittaessa eläinlääkäri voi suositella lisätutkimuksia, kuten verinäytteitä tai ortopedin konsultaatiota, erityisesti jos epäillään kipuperäistä tai muuta laajempaa taustasyytä.Hoidon tavoitteena on sekä oireiden helpottaminen että tulehduksen taustalla olevan syyn hallinta. Usein hoito aloitetaan paikallisilla tuotteilla, kuten desinfioivilla shampoilla ja kosteuttavilla puhdistuspyyhkeillä. Yksilöllisen tarpeen mukaan hoitoon voidaan liittää paikallisesti tai suun kautta annettavia kortisonivalmisteita. 

Mikäli tassutulehdus aiheuttaa kipua, kivunlievitys on tärkeä osa hoitoa.Paranemisen kannalta keskeistä on estää koiraa nuolemasta tassujaan. Usein tähän riittää kaulurin käyttö siihen saakka, kunnes kutina helpottaa ja muut hoidot alkavat tehota. Koska kosteus ylläpitää tulehdusta, tassut tulee kuivata huolellisesti jokaisen pesun ja ulkoilun jälkeen. Jos tassut ovat kipeät, ne voi suojata ulkoilun ajaksi esimerkiksi tossuilla, mutta muulloin tassujen olisi hyvä olla mahdollisimman paljon ilman suojaa, jotta iho ei pääse hautumaan.

Krooninen tassutulehdus

Joissain tapauksissa tassutulehdus voi olla vaikeahoitoinen tai krooninen. Tällöin kyseessä voi olla pidempikestoinen ongelma, joka vaatii jatkuvaa ylläpitohoitoa. Hoitona voidaan tarvita säännöllisiä tassupesuja sekä kutinaa lievittäviä lääkityksiä, joita räätälöidään koiran yksilöllisten tarpeiden mukaan.

Milloin eläinlääkäriin?

Eläinlääkärin hoitoa kannattaa hakea, jos koira ontuu tai aristelee tassujen käsittelyä, nuolee tassujaan jatkuvasti tai tassuissa on näkyviä muutoksia, kuten punoitusta, märkimistä tai patteja. Myös silloin, kun tassuvaivat ovat toistuvia tai oireilu pitkittyy, on syytä kääntyä ammattilaisen puoleen.

Ennaltaehkäisy – tärkein osa hoitoa

Tassutulehdusten ehkäisyssä korostuu kokonaisvaltainen hoito ja ennakointi. Koiran tulisi pysyä normaalipainoisena, ja mahdollisiin tuki- ja liikuntaelinvaivoihin sekä allergiaoireiluun tulisi puuttua ajoissa. Lisäksi säännöllinen tassuhygienia on tärkeä osa tulehdusten ehkäisyä erityisesti kura- ja loskakeleillä.

Jotta tassujen iho pääsee hengittämään eikä lika tai kosteus jää muhimaan tassunpohjiin, on tärkeää pitää tassukarvat siisteinä ja lyhyinä. Kuonolassa suosittelemme pedikyyriä myös trimmauksen välillä. Näin tassut pysyvät kevyinä ja hyvinvoivina, karvat sopivan mittaisina eivätkä pääse takkuuntumaan tai aiheuttamaan iho-ongelmia.