Loishäädöt

Loishäätö suunnitellaan aina lemmikin iän, elinympäristön ja elintapojen mukaan. Loishäätöön kuuluu tarvittaessa sisäloislääkitys sekä suoja ulkoloisia, kuten punkkeja vastaan. Oikean valmisteen ja annostelun valinnassa eläinlääkäri huomioi lemmikin yksilölliset tarpeet sekä mahdollisen matkustamisen ulkomaille.

Koiran ja kissan sisäloislääkityksen tarpeen arviointi on suositeltavaa tehdä säännöllisesti. Loishäädön yhdistäminen terveystarkastuksiin tai rokotuskäynteihin helpottaa lemmikin kokonaisvaltaista terveyden seurantaa.

Ulkoilevat ja metsästävät lemmikit tarvitsevat usein tiheämpää loiskontrollia kuin sisälemmikit. Pennuilla loistorjunta on erityisen tärkeää, sillä loistartunnat voivat heikentää vastustuskykyä ja hidastaa kasvua.

Ulostenäytetutkimus on luotettavin tapa selvittää, onko lemmikillä sisäloisia ja tarvitseeko se loishäätölääkitystä. Näin voidaan välttää turhat madotukset, joita ei enää suositella rutiininomaisesti lisääntyvän lääkeresistenssin vuoksi.

Ulostenäytteen kerääminen kotona

Seulontatutkimuksia varten riittää yhdeltä päivältä kerätty näyte. Loistutkimusta varten tarvitaan noin 5 grammaa eli noin peukalon kokoinen määrä koiran ulostetta. Näyte kerätään puhtaaseen purkkiin tai eläinlääkäriasemalta saatavaan näytteenottopurkkiin. Seulontatutkimukseen riittää yhden päivän näyte. Näyte säilytetään jääkaappilämpötilassa ennen sen toimittamista klinikalle. Näytteen voi toimittaa klinikalle arkipäivänä, maanantaista torstaihin (ei perjantaisin). Näytteenottopurkkeja voi noutaa myös Kuonolan Eläinlääkäriasemalta.

 Jos lemmikillä on sairauden oireita, varaathan eläinlääkärikäynnin. 

Suomessa punkkien aktiivinen kausi on pidentynyt selvästi ilmaston lämpenemisen ja leudompien talvien seurauksena. Punkkeja esiintyy lähes kaikkialla Suomessa aikaisesta keväästä myöhäiseen syksyyn päivälämpötilan ylittäessä +5°C. Tehokkaan punkkisuojan suunnittelu ja ulkoloislääkityksen aloittaminen on tärkeää tehdä hyvissä ajoin. Ensimmäiset punkkihavainnot on viime vuosina tehty jo helmikuussa ja nämä ovat jatkunut marraskuuhun tai jopa joulukuuhun asti.

Punkkisuojaus on suositeltavaa lemmikeille, jotka altistuvat punkeille. Sen avulla voidaan suojata sekä lemmikkiä että omistajaa punkkien levittämiltä taudeilta. Punkkivälitteisten sairauksien paras hoito on ennaltaehkäisy.

Suomessa raportoituja punkkien välittämiä tauteja lemmikeillä ovat anaplasmoosi ja borrelioosi. Myös yksittäisiä erlichioositapauksia on tavattu. Altistuminen punkkien kantamille patogeeneille on kohtuu tavallista lemmikeillä, joilla ei ole asianmukaista punkkisuojausta. Kliinisesti taudit ovat kuitenkin verrattain harvinaisia tai ainakin harvemmin diagnosoituja, koska altistuminen ei aina johda selkeään sairauteen. Punkkien aktiivisen kauden pidentyessä on altistuksen riski kasvussa, mikä voi tulevaisuudessa lisätä myös kliinisten tapausten määrää. 
 

Punkkivalmisteen valinnassa eläinlääkäri huomioi lemmikin yksilölliset tekijät (muun muassa ikä, paino, rotu, terveydentila, turkin pesutiheys jne.) sekä tämän elinympäristön. Valmisteita löytää tabletteina, niskaan annosteltavana paikallisvaleluliuoksena sekä punkkipantana. Osalla näistä valmisteista on punkkeja karkottava vaikutus, kun taas osa lääkkeistä tappaa lemmikkiin kiinnittyneet punkit. Suojan kesto vaihtelee valmistekohtaisesti. 

  • Punkkipannat – Vaikutusaika yleensä 6–8 kuukautta. Pantaa tulee pitää koiralla koko punkkikauden ajan. Osalla pannoista on myös punkkeja karkottava ominaisuus.  
  • Paikallisvaleluliuokset – Vaikutusaika noin neljä viikkoa. Liuos levitetään niskan/lapaluiden väliin iholle. Osa paikallisvaleluliuoksista myös karkottaa punkkeja.
  • Tabletit – Vaikutusaika kuukauden tai kolmen kuukauden ajan riippuen lääkevalmisteesta. Lääke tappaa ihoon kiinnittyneet punkit.
  • Pistettävä punkkisuoja – Vaikutusaika kestää jopa vuoden. Lääkeinjektio annetaan eläinlääkärikäynnin yhteydessä.

Punkkien torjuntaan tarkoitetut lääkkeet ovat yleensä hyvin siedettyjä, ja haittavaikutukset ovat harvinaisia. Joillakin eläimillä, esimerkiksi allergisilla koirilla, ihoon vaikuttava aine voi kuitenkin aiheuttaa lieviä oireita. Siksi on tärkeää noudattaa tarkasti tuoteselosteen ohjeita ja annosmääriä, eikä annosta saa suurentaa omin päin.

Punkkilääkitysten lisäksi lemmikin turkin tarkastaminen ulkoilujen jälkeen on tärkeä osa punkkien torjuntaa. Turkki on hyvä käydä läpi käsin tai harjan avulla erityisesti alueilta, joihin punkit mielellään tarttuvat eli kaulalta, korvien takaa, kainaloista, nivusista, tassunpohjista ja vatsan alueelta.Jos havaitset lemmikissä ihoon kiinnittyneen punkin, pyri poistamaan se mahdollisimman pian tarttumalla punkkiin läheltä ihoa ja vetämällä punkki irti. Helpoiten irrotus tapahtuu punkkilasson tai punkkipihtien avulla.

Punkin irrotuksen jälkeen ihoon saattaa jäädä pieni kohouma, mutta tämä häviää yleensä ajan kuluessa. Tarvittaessa alueen voi puhdistaa kirvelemättömällä paikallisantiseptilla.  Jos havaitset puremakohdassa tulehduksen merkkejä kuten voimakasta punoitusta, kipua, kuumotusta tai eritystä,  olethan yhteydessä eläinlääkäriin jatko-ohjeiden saamiseksi.

Kuonolan eläinlääkäriasemalla huolehdimme tarvittaessa sekä punkin irrotuksesta että puremakohdan jälkihoidosta.Huomioithan, että osa koirille tarkoitetuista punkkilääkkeistä voi olla kissoille myrkyllisiä, eikä näin ollen suositella käytettävän kissatalouksissa. Eläinlääkärimme Kuonolassa osaa suositella juuri sinun lemmikillesi sopivaa punkkilääkitystä. 

Tutustu Eläinlääkäriasemaan