Hammasterveys

Eläinlääketiede kehittyy tieteenalana jatkuvasti, ja samalla ymmärrys eläinten kokemasta kivusta sekä kivunhoidon merkityksestä on lisääntynyt. Myös hammasterveyden merkitys osana eläinten kokonaisvaltaista terveyttä ja hyvinvointia tunnistetaan nykyisin aiempaa paremmin, sillä hoitamattomien hammasongelmien tiedetään aiheuttavan kipua ja lisäävän riskiä sairastua muihin sairauksiin.

Yleisin ja usein ensimmäinen omistajan huomaama merkki on pahanhajuinen hengitys. Myös näkyvä ruskea tai kellertävä hammaskivi – erityisesti kulma- ja takahampaissa – sekä ienrajan punoitus viittaavat suun tulehdukseen.

Käytösmuutokset ovat kuitenkin usein vähintään yhtä tärkeitä vihjeitä. Koira tai kissa voi maiskutella, lipoa huulia, hangata kuonoaan tai pudotella ruokaa syödessään. Se saattaa siirtää ruokaa suussa tavallista enemmän, niellä nappulat kokonaisina, suosia pehmeää ruokaa tai pureskella vain toisella puolella suuta. Täydellinen syömättömyys on harvinaista – lemmikit ovat taitavia peittämään kipua ja jatkavat usein syömistä kivusta huolimatta.

Muita mahdollisia oireita ovat:

  • lisääntynyt kuolaaminen

  • veri ruoassa, juomakupissa tai leluissa

  • hampaiden narskuttelu

  • kielen roikkuminen suusta

  • niiskutus tai verinen sierainvuoto

  • kuonon alueen karvanlähtö

  • vetäytyminen, ärtyisyys tai aggressiivisuus

  • muuttunut tapa hakea kontaktia

  • levottomuus tai unihäiriöt

  • vähentynyt turkinhoito (erityisesti kissoilla)

  • haluttomuus leikkiä tai pureskella leluja

Koska suusairaudet voivat olla kivuliaita ilman selkeitä ulkoisia merkkejä, pienetkin muutokset käytöksessä tai ruokailutavoissa kannattaa huomioida ja tilanne tarkistuttaa eläinlääkärillä.

Kaikkia hammasongelmia ei pysty ennaltaehkäisemään ahkerallakaan hampaiden pesulla ja toisaalta, läheskään kaikki hammasongelmat eivät näy päällepäin. Siksi kaikkien koirien ja kissojen on suositeltavaa käydä huolellisessa hammastarkastuksessa, hammasröntgenkuvauksessa sekä hampaiden puhdistuksessa jossain vaiheessa.

Pienikokoisille koiraroduille kertyy yleisesti ottaen helpommin plakkia sekä hammaskiveä kuin suuremmille roduille. Tämä johtuu pääasiassa rakenteellisista ja geneettisistä syistä. Pienillä koirilla on suun kokoon suhteutettuna isot hampaat ja ne ovat ahtaasti, mikä altistaa hammaskiven ja ientulehduksen muodostumiselle. Myös muut rakenteelliset piirteet, kuten lyhytkuonoisuus, lisäävät hammasongelmien riskiä. 

Ensimmäistä hammashoitoa suositellaan kissoille ja pienikokoisille koirille ennen kahden vuoden ikää ja suuremmille koiraroduille noin kolmen vuoden iässä. Huolellisen hammastarkastuksen ja hampaiden röntgenkuvauksen perusteella voidaan kullekin lemmikille tehdä yksilöllinen suunnitelma hampaiden jatkohoidosta.

 

Tutustu Eläinlääkäriasemaan